A Taste of Venice. At Table with Brunetti

Yllätyslahjat ovat parhaita. Tällä kertaa posti toi paketin Lontoosta ja kuoresta paljastui keittokirja nimeltään A Taste of Venice. At Table with Brunetti. Se perustuu amerikkalaisen Donna Leonin Venetsiaan sijoittuviin Brunetti-kirjoihin. Vieraillessaan Suomessa syksyllä 2009 Leon kertoi, että kustantaja oli tilannut kirjan ja olin sitä ehtinyt jo odotella. Leon paljasti vierailunsa aikana myös olevansa itse keskikertainen kokki, joten kirja on laadittu yhteistyössä venetsialaisen ystävättären kanssa. Reseptit ovat siis Roberta Pianaron käsialaa, niiden joukkoon on ripoteltu ruokailuun liittyviä kuvauksia Leonin dekkareista ja lisämausteena on vielä Leonin lyhyitä, mutta kiinnostavia esseitä, jotka käsittelevät ruokaa ja elämää Venetsiassa. Vaikka kysymyksessä on keittokirja, teosta ei ole kuvitettu ruokahalua herättävillä valokuvilla, vaan kirja on käteen sopiva lukukirja ja kulkee siten hyvin mukana vaikka lomalla. Mikä parasta, on erittäin todennäköistä, että Leonin suomalainen kustantaja Otava julkaisee kirjasta käännöksen ensi keväänä.

Ensin napinaa: mukaan on valittu monia sellaisten ruokalajien reseptejä, joita Leonin kirjoissa valmistetaan ja nautitaan, mutta reseptit ja ruokakauvaukset eivät mene yksi yhteen, vaan kun komisario Brunettin Paola-vaimo laatii esimerkiksi Risi e bisi -risottoa, hän käyttää siihen tuoreita herneitä. Reseptissä mainitaan kuitenkin pakastetut herneet. Ärsyttävää. Tällaisia hienoisia eroja löytyy useissa kohdissa. Lisäksi resepteissä on sellaisia harmillisuuksia kuin paketti vaniliiinia tai paketti leivinjauhetta ja suomalainen lukija joutuu kysymään mikä mahtaa olla paketin koko ja onko kysymyksessä italialainen paketti vai englantilainen paketti? Pieniä juttuja, mutta kokkaajan kannalta oleellisia. Reseptit ovat kuitenkin pääasiassa toteuttamiskelpoisia eli suurinta osaa niissä tarvittavista aineksista saa helposti käsiinsä ja parhaimillaan reseptit ovat yksinkertaisia, mutta herkulliselta kuulostavia. Ensi pyhänä meillä nautitaankin Spagetti con olive e mozzarella, Filetti di salmone ai funghi, profumati al basilico ja jälkiruoaksi Torte di mele, limone, arancia, Grand Marnier. 

Olen aina pitänyt Leonia periaatteessa viihdyttävänä, mutta kuitenkin aika heppoisena dekkarikirjailijana. Siksi on kiintoisaa huomata, että lukiessa rikostarinoiden yhteydestä irrotettuja kuvauksia Brunettin perhe-elämästä paljastuu Leon paljon taitavammaksi ihmisten kuvaajaksi kuin mitä olen ajatellut. Lisäksi monet tähän kirjaan mukaan otettut ruokapöytäkeskustelut esimerkiksi Brunettien kotona ovat jääneet hyvin mieleen jo kun ne on ensi kerran lukenut Leonin dekkareista. Nyt oli mukava makustella uudelleen Paola Brunettin ruokalistoja ja aterioiden tunnelmia. Kirjailija kuvaa myös terävästi esseissään niitä suuria muutoksia, joita venetsialaisten elämässä on tapahtunut viime vuosikymmeninä ja päätyy toteamaan pilke silmäkulmassa, mutta kuitenkin vakavana, että ennen oli kaikki paremmin. Olisin todella mielelläni lukenut lisääkin hänen kokemuksistaan Italiassa. A Taste of Venice on kaiken kaikkiaan mainio lisä dekkarin ystävän keittokirjahyllyyn!