Viime vuonna Jokinen julkaisi novellikokoelman Lyöty mies, joka jäi minulta väliin, vaikka kuulinkin siitä kehuja. Lyödyssä miehessä Koskinen kokee henkilökohtaisen menetyksen ja on nyt uuden romaanin alussa palaamassa sairaslomalta töihin. Vaikka poliisi kokee työssään elämän haurauden joka päivä, Koskinen kantaa siitä nyt mukanaan tietoa joka hetki. Eikä ensimmäinen tapaus ole varsinaisesti mitään herkkua. Joku on tappanut 13-vuotiaan pojan ja jättänyt ruumiin junan ruhjottavaksi. Mielialalääkkeitä mukanaan kantava Koskinen kohtaa kuolleen Masin vanhemmat ja ymmärtää kykenevänsä jälleen työhön sen viiltävyydestä huolimatta.
Samaan aikaa konsulttitoimisto Manse Management Partnersissa kuohuu ja tamperelaisia virkamiehiä voidellut konsultti Juhani Riekki saa potkut esimieheltään Uskinluomalta. (Jokinen ei kirjoita mitään huumoridekkareita, mutta aina välillä on suorastaan pakko hymyillä kirjailijan pikkupistoille.) Vuosikausia toisensa tunteneet ja yhdessä töitä tehneet miehet joutuvat keskenään sellaiseen riitaa, että ruumiita aletaan odottaa jo poliisilaitoksellakin. Koskinen alaisineen alkaa myös ymmärtää, että tapaukset saattavat liittyä yhteen. Sen enempää paljastamatta tämän romaanin vaikuttavauus perustuu muun muassa siihen miten kirjailija punoo tarinan langanpäät yhteen ja lukija saa selityksen sille, mitä vaarallisiin leikkeihin mukaan joutuneelle Masille oikein tapahtui. Jos Matti Yrjänä Joensuu kuvasi hienosti kasvuikäisiä Harjunpää ja pahan pappi -romaanissa, niin Jokinen yltää vähintään yhtä tunnistettavaa ja pakahduttavaa nuorten elämän kuvaukseen tässä romaanissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti