10. joulukuuta 2010
Pyhimysmurha
Amerikkalainen Barbara Fister on pohjoismaisen rikoskirjallisuuden ystävä, joka ylläpitää englanninkielistä Scandinavian Crime Fiction -blogia. Hän on myös kirjastonhoitaja ja sangen tuore rikoskirjailija. Fister on julkaissut kolme rikosromaania, joista kahdessa Anni Koskinen ratkaisee rikoksia Chigacossa. Sarjan ensimmäinen osa In the Wind (2008), ilmestyi tänä syksynä Nemon kustantamana nimellä Pyhimysmurha (suomennos Pekka Makkonen).
Pidin aikoinani kovasti Sara Paretskyn ja Sue Graftonin kirjoista ja siksi Koskinen tuntuu heti vanhalta ystävältä. Hän on entinen poliisi ja nykyinen yksityisetsivä amerikkalainen kovaksikeitetyn dekkarin hengessä. Annilla on suomalainen nimi ja varmaan sukujuuriakin, mutta hän voisi hyvin olla V.I. Warshawskin tai Kinsey Millhonen sukua. Fisterin sankari on periksiantamaton ja periaatteellinen, yksinelävä nainen, jolla on kuitenkin ystäviä ja sukulaisia ympärillään. Koskinen pitää huolta autistisesta veljestään ja auttaa ystäväperhettä, jolla maanisdepressiivinen tytär.
Annin kotikulmilla, läheisessä seurakunnassa työskentelee nainen, jota pidetään syyllisenä 30 vuotta sitten tapahtuneeseen murhaan. Lähietäisyydelta ammuttu uhri oli Annin ystävän Jim Tilquistin isä ja FBI-agentti. Koskista pyydetään auttamaan Rosan nimellä esiintyvää naista, koska FBI on karkurin jäljillä. Hän kuitenkin kadottaa naisen, joka on pyytänyt kyytiä pois kaupungista. Näin Anni päätyy Rosan puolustusasianajajan palkkaamana tutkimaan onko Rosa lopulta syyllinen murhaan, josta häntä syytetään, vai onko nainen lavastettu syylliseksi. Ja tietysti sitä, mihin nainen on kadonnut.
Mukana tarinassa on normaalit kahnaukset tietoja pimittävän yksityisetsivän ja melkein laittomuuksiin sortuvien viranomaisten kanssa. Rosan menneisyyteen kuuluu 1970-luvun radikaali toiminta intiaanien oikeuksien puolesta ja kuvaus intiaanien oikeuksia ajaneista liikkeistä onkin kirjan kiinnostavinta antia. Fister rinnastaa 2000-luvun terrorismin vastaisen taistelun Yhdysvalloissa erilaisine kyseenalaisine käytäntöineen 1970-luvun kiristyneeseen henkiseen ilmapiiriin. Koskinen tapaa yliopistotutkijoita, entisiä aktivisteja ja vanhoja poliiseja selvittäessään mitä todella tapahtui kauan sitten.
Kirjailijalla on hyvä ote materiaaliinsa ja kuvaus muun muassa kodittomista ja heitä auttavista ihmisistä amerikkalaisessa suurkaupungissa on ajatuksia herättävää. Pyhimysmurha on hiukan oudosta suomalaisesta nimestään huolimatta kelpo dekkari (kirjassa ei murhata yhtään pyhimystä - sen verran voi paljastaa pilaamatta lukunautintoa), joten toivoa sopii, että lukijat löytävät Anni Koskisen.
Barbara Fisterin kotisivu
Pidin aikoinani kovasti Sara Paretskyn ja Sue Graftonin kirjoista ja siksi Koskinen tuntuu heti vanhalta ystävältä. Hän on entinen poliisi ja nykyinen yksityisetsivä amerikkalainen kovaksikeitetyn dekkarin hengessä. Annilla on suomalainen nimi ja varmaan sukujuuriakin, mutta hän voisi hyvin olla V.I. Warshawskin tai Kinsey Millhonen sukua. Fisterin sankari on periksiantamaton ja periaatteellinen, yksinelävä nainen, jolla on kuitenkin ystäviä ja sukulaisia ympärillään. Koskinen pitää huolta autistisesta veljestään ja auttaa ystäväperhettä, jolla maanisdepressiivinen tytär.
Annin kotikulmilla, läheisessä seurakunnassa työskentelee nainen, jota pidetään syyllisenä 30 vuotta sitten tapahtuneeseen murhaan. Lähietäisyydelta ammuttu uhri oli Annin ystävän Jim Tilquistin isä ja FBI-agentti. Koskista pyydetään auttamaan Rosan nimellä esiintyvää naista, koska FBI on karkurin jäljillä. Hän kuitenkin kadottaa naisen, joka on pyytänyt kyytiä pois kaupungista. Näin Anni päätyy Rosan puolustusasianajajan palkkaamana tutkimaan onko Rosa lopulta syyllinen murhaan, josta häntä syytetään, vai onko nainen lavastettu syylliseksi. Ja tietysti sitä, mihin nainen on kadonnut.
Mukana tarinassa on normaalit kahnaukset tietoja pimittävän yksityisetsivän ja melkein laittomuuksiin sortuvien viranomaisten kanssa. Rosan menneisyyteen kuuluu 1970-luvun radikaali toiminta intiaanien oikeuksien puolesta ja kuvaus intiaanien oikeuksia ajaneista liikkeistä onkin kirjan kiinnostavinta antia. Fister rinnastaa 2000-luvun terrorismin vastaisen taistelun Yhdysvalloissa erilaisine kyseenalaisine käytäntöineen 1970-luvun kiristyneeseen henkiseen ilmapiiriin. Koskinen tapaa yliopistotutkijoita, entisiä aktivisteja ja vanhoja poliiseja selvittäessään mitä todella tapahtui kauan sitten.
Kirjailijalla on hyvä ote materiaaliinsa ja kuvaus muun muassa kodittomista ja heitä auttavista ihmisistä amerikkalaisessa suurkaupungissa on ajatuksia herättävää. Pyhimysmurha on hiukan oudosta suomalaisesta nimestään huolimatta kelpo dekkari (kirjassa ei murhata yhtään pyhimystä - sen verran voi paljastaa pilaamatta lukunautintoa), joten toivoa sopii, että lukijat löytävät Anni Koskisen.
Barbara Fisterin kotisivu
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kiitos!
VastaaPoistaOle hyvä :-)!
VastaaPoistaPidin kirjasta kovasti ja Anni Koskisesta tuli yksi suosikeistani. Eikä pelkästään suomalaisen nimensä takia :)
VastaaPoistaAnni oli mainio ja kiinnostavaa nähdä, miten hänen tarinansa kehittyy.
VastaaPoistaUusimmassa Ruumiin kulttuurissa myös Fisterin haastattelu!
VastaaPoista